Melko kallista

Oman yrityksen perustamisen lomassa, olen törmännyt monesti rahaan. Tai lähinnä sen puutteeseen, mutta ei mennä nyt siihen.
Tuo maailmaa pyörittävä asia, jonka tärkeydestä monella on jonkinlainen mielipide. Jotkut tulevat toimeen pienemmällä kuin toiset ja yleinen kanta tuntuu olevan, ettei raha tuo onnea.
Mikä sitten on kallista? Tai halpaa? Se riippuu ihan ihmisestä, asiasta ja tottumuksesta. Joillekin on ihan ookoo laittaa 100 euroa kampaajaan, toiselle se on kauhistus.
Minkä arvoisena pidät omaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi? Paljonko olisit valmis maksamaan paremmasta olosta tai terveemmästä elämästä? Miksi monelle itseensä investoiminen on turhaa rahan menoa?
Varsinkin monet naiset (lue: äidit) omaksuvat tämänkaltaisen ajatusmaailman. Tai sitten he muuten vaan unohtavat itsensä ruuhkavuosien hulinassa. Yleisestikin ihmiset kokevat, että itsensä hoitaminen on hömpötystä, jota ilmankin voi elää. Voi toki, mutta onko se niin kamalaa, jos suo itselleen parempaa mieltä tai oloa? Voisiko ajatella, että itseensä investoiminen tuottaa pelkkää hyvää paitsi kohteelle itselleen, myös ympäristölle?
Terveenä ja hyvinvoivana jaksat paremmin arjen pyörityksessä ja työelämän haasteissa. Elämä voi olla muutakin kuin harmaata, tasapaksua ja ilotonta arkea, päivästä toiseen selviämistä.
Pysähdy hetkeksi miettimään, voisitko kohdella itseäsi paremmin tai antaa itsellesi enemmän? Kerran täällä vaan ollaan, eikö se matka olisi mukavampi, jos siitä pystyy nauttimaan täysin siemauksin, terveenä ja hyväkuntoisena?
Pidä huolta itsestäsi, jos et itsesi takia niin muiden.

Syötkö riittävästi?

Olen törmännyt mielenkiintoiseen ilmiöön, mitä tulee ihmisten (yleensä naisten) ruokailuun. He eivät syö. Huolestuttavassa määrin naiset, varsinkin keski-ikäiset, ihmettelevät, miksi paino ei laske vaikka he eivät syö juuri mitään. No, kannattaisi alkaa syömään.
Vallitseva napostelukulttuuri, sokerikoukku ja toisaalta kalorien pelko tuntuvat olevan keskeisin juttu keski-ikäisten naisten ravitsemuksessa. Normaalia ruokaa ei uskalleta syödä, kun ajatellaan että se lihottaa. Kituutetaan koko päivä aina iltaan saakka salaateilla, kahvilla ja cokiksella. Illan tullen sitten ratketaan syömään kaappi tyhjäksi tai pahimmassa tapauksessa ei silloinkaan, koska ei tunneta nälkää. Keho on tottunut vähään ja siksi varastoi kaiken, mitä sille annetaan. Keholla on pula-aika. Eihän siinä aineenvaihdunta toimi, kun ei ole, millä toimia.
Syökää ihmiset! Ei ruoka lihota, se ravitsee. Siis kunhan nyt katsoo, mitä syö.
Tietysti myös sillä on merkitystä, paljonko syö. Käytännössä ihmisen pitäisi syödä 4-5 kertaa päivässä. Siis syödä ruoka-annoksia. Esimerkiksi yksi mandariini ei ole ruoka-annos.
Joillekin (harmittavan useille) ruoka merkitsee polttoainetta, välttämätöntä pakkoa. Okei, ei siinä mitään, mutta tankkaatko autoosi huonoa bensaa? Eikö kuitenkin voisi miettiä, minkälaisella polttoaineella itse kävisi ehkä vähän paremmin ja ajan hengen mukaisesti, tehokkaammin?
Sillä mitä syöt on merkitystä, niin itsellesi kuin muille. Hyvinvoiva ihminen on energisempi, iloisempi ja yksinkertaisesti mukavampi. Ja ihminen ei voi hyvin, jos ei syö. Tai jos elää pelkällä mäkkärillä.
Hyvä ruoka on itsestä välittämistä.