maanantai 26. tammikuuta 2015

Yrittäjiä pitää tukea, ei rangaista!

Että minua nappasi tänä aamuna, kun lueskelin ilmaisjakelulehden juttua yrittäjästä. Otsikko "Tulipalo pakotti yrittäjän tauolle" pysäytti lukemaan tarkemmin, mutta tarinan luettuani olin melkoisen ärsyyntynyt. Jutun alkuun oli laitettu sana TOIMEENTULO isosti ja punaisella. Vedin tietysti johtopäätöksiä ja ajattelin, että ai kauheeta sentään, miten kamalaa.
Ja onhan se toki kauheaa, että tulipalon takia menee päivätyö! Mutta... Tässä tapauksessa kyseisen yrittäjän suurimmaksi ongelmaksi oli muodostunut tylsyys. Kun ei voinut lähteä aamulla töihin. Siinä vaiheessa, kun luin, että "kaivattua tekemistä on tuonut kakkoskodin rakennusprojekti", näin jo punaista.
Jäin miettimään omaa reaktiotani. Lähiaikoina olen törmännyt tapauksiin, jossa ihminen valittaa ongelmiaan ja minä mietin että "just joo". Totuushan on, että ainahan voisi mennä kai huonommin. Harvemmin sitä tulee mietittyä, että ovatko ne omat ongelmat nyt oikeasti kovin suuria. Mutta rehellisyyden nimissä omien ongelmien suhteuttaminen tekisi välillä ihan hyvää.

Mutta tuohon lehtijuttuun liittyen.. Koska varsinkin (pien)yrittäjillä on tänä päivänä suuria taloudellisia ongelmia, siksi tämä kyseinen juttu sai karvani nousemaan pystyyn. Yrittäjyyden sudenkuoppia ei voida liikaa tuoda esille, koska niitä meillä täällä Suomessa on valitettavasti paljon. Tänä aikana, kun työttömyysluvut ovat taivaissa ja työpaikan löytäminen kiven takana moni varmasti mielellään kokeilisi yrittäjyyttä. Suomessa se ei missään nimessä kannata. Yrittäjänä olet omillasi heti päivästä yksi. Kaikenlaiset kulut lähtevät kyllä juoksemaan heti, mutta toimeentuloa joutuu odottelemaan useamman vuoden. Itse olen yksi niistä, jotka mieluummin kokeilivat yrittämistä kuin nostivat työttömyystukea. Hävisin rahallisesti paljon, mutta kokemusta toki karttui. Sillä vaan kun ei valitettavasti laskuja makseta. Toki on olemassa palveluja, joiden kautta voi ikään kuin kokeilla yrittäjyyttä ilman paperihommia. Kallista puuhaa sekin voin kertoa. Avoimesti ihmettelen, ettei Suomessa ole enemmän pimeää liiketoimintaa. Tai mistäs minä tiedän, paljonko sitä on..

Paljon olisi korjattavaa yrittäjien asemassa Suomessa. Toivottavasti vielä jonain kauniina päivänä tuetaan niitä rohkeita ja ahkeria ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Yrittäjyys varsinkin tänä päivänä on uhkarohkeaa, mieletöntä mutta ennen kaikkea se kertoo siitä, että yrittäjäksi ryhtyvällä on uskoa omaan osaamiseen ja omaan juttuun. Töitä tehdään tunteja laskematta ja täydellä sydämellä. Paineet ovat valtavat varsinkin, kun toimeentuloa pitäisi saada, jotta arki pyörisi. Kun kaiken sen keskellä joutuu vielä pyristelemään byrokratian kourissa ja huolehtimaan laskukasoista.. Ei ole kuulkaa heikkohermoisten puuhaa!

Kaikille yrittäjille haluan sanoa Anna-Leena Härkösen sanoin: "Kun haaveet lantrataan jää pelkkää vettä vaan, ne täytyy ottaa raakana tai ei ollenkaan".

lauantai 3. tammikuuta 2015

Tammikuu toivoa täynnä

Uusi vuosi.
Se tuo monelle uutta puhtia elämään. Tehdään lupauksia, asetetaan uusia tavoitteita ja toivotellaan kanssaihmisille parempaa uutta vuotta.
Erityisen lohdullinen vuodenaika tämä on niille, joilla edellinen vuosi tai vuodet ovat syystä tai toisesta olleet vaikeita. Uuteen vuoteen voi lähteä ikään kuin puhtaalta pöydältä. Aloittaa alusta ja yrittää tehdä elämästä parempi.
Uudella puhdilla saattaa hyvinkin saada elämänsä parempaan suuntaan. Sitä jaksaa yrittää terhakammin, eikä vastoinkäymiset tunnu tässä vaiheessa vuotta vielä niin ylitsepääsemättömiltä.
Itselläni on kaksi vaikeaa vuotta takana, mutta tammikuu tuo toivoa paremmasta. Vielä vuosi sitten ajattelin, ettei huonommin voi mennä, mutta vuosi toikin lisää vaikeuksia. Nyt yritän pitää mielessä, että aina voi mennä huonommin ja keskittyä elämän hyviin asioihin. Koska niitä on ja paljon. Kun jaksaa keskittyä niihin ja uskoa, että muutkin asiat järjestyvät, niin elämästä tulee heti vähän helpompaa. Koska jos ei ole uskoa ja toivoa, niin mitä on?
En ole koskaan tehnyt erityisiä lupauksia uudelle vuodelle. Nyt lupaan kuitenkin pitää toivoa yllä ja tehdä kaikkeni, jotta saan elämäni kurssin käännettyä positiiviseksi. Vuoden päästä voin seisoa tukevasti omilla jaloillani ja ajatella että: "selvisinpäs". Toivottavasti.

Hyvää uutta vuotta ja hippunen onnea ihan kaikille.