Elämä on valintoja

Kaikilla on varmasti jossakin vaiheessa elämää tullut tilanteita, joiden seurauksena ajatukset jäävät junnaamaan kehää, eikä niistä (yleensä siis ikävistä) ajatuksista pääse millään eroon.
Itselläni on tapana jäädä murehtimaan asioita ja varsinkin auta armias, jos koen, että minua on tahallaan loukattu tai olen kokenut vääryyttä..!
Ikävä totuushan on, että vain itseään ja omia ajatuksiaan voi muuttaa. Pyörimällä negatiivisissa mietteissä sitä tekee hallaa vain itselleen.

Miten sitä sitten pääsee ulos tuosta noidankehästä? Yksi keino on hyväksyä tapahtunut sekä omat tunteet ja elää ne läpi antamatta niiden sen kummemmin vaikuttaa omaan toimintaan. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä kaikkeen voi valitettavasti itse vaikuttaa. Mutta se, miten asioihin suhtautuu on omissa käsissä.
Tämähän kuulostaa kovin helpolta, mutta on kovan työn takana silloin, kun tilanne on niin sanotusti päällä. Loppujen lopuksi se on kuitenkin ainoa oikea tie, jos haluaa päästä elämässä eteenpäin.

Aika on toinen, joka auttaa. Vanhassa sanonnassa on siis perää.. aika parantaa haavat.
Jotkut haavat ovat kuitenkin niin syviä, että ne saattavat aueta jossakin elämäntilanteessa uudelleen. Silloinkaan ei ole paljon muuta tehtävissä, kuin elää sen asian kanssa ja yrittää parhaan kykynsä mukaan käydä läpi omaa tunnemyrskyään ja saada sisin järjestykseen.

Kun elämä lyö kasvoihin, niin kuin se aika ajoin tekee, kannattaa ottaa pari askelta taaksepäin ja muistaa kuka on. Arvostaa itseään sellaisena kuin on ja oppia omista virheistään. Sillä virheitä tekee meistä jokainen. Ainahan sitä voi syyttää toisia omasta huonosta olostaan, mutta onko se vastuun ottamista omasta elämästä?

Lapset opettavat vanhemmilleen paljon. Minun esikoiseni on luonteeltaan rauhallinen ja tasainen. Hyvin erilainen, kuin itse olen. Hän kertoi tässä taannoin, että koulussa on yksi kaveri, joka haastaa riitaa joka välitunti jonkun kanssa. Minä opastin tytärtäni pitämään puolensa, ettei vaan kukaan pääse kiusaamaan. Tytär katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi että: "Mutta kun mä en niinku halua riidellä. Mulla on parempi mieli, kun en ala riiteleen."

Niinpä. Elämä on valintoja. Ihan joka päivä.

Narsisti pitää kulissit kunnossa

Narsismista puhutaan tänä päivänä paljon. Diagnoosia heitellään hyvinkin herkästi, jos joku käyttäytyy itsekkäästi. Kaikki itsekkäät ihmiset eivät toki ole narsisteja, vaikka se ominainen piirre siinä taudin kuvassa onkin.
Narsismi luonnehäiriönä ei ole kuitenkaan kovin kevyt juttu.
Itseäni on aina kiinnostanut ihmisten mielenliikkeet ja käyttäytyminen. Olen paljon lukenut erilaisia juttuja myös narsismista, mutta niinhän se on, että vasta omakohtainen kokemus avasi tätäkin asiaa hieman eri tavalla. Tähän voin todeta, että tämä asia olisi minun puolestani rauhassa saanut jäädä avautumatta..

On paljon erilaisia hälytysmerkkejä, jotka voivat antaa viitteitä siitä, että on tekemisissä narsistin kanssa. Valitettavan moni herää todellisuuteen vasta aivan liian myöhään, jolloin sitä onkin jo syvällä suossa.
Narsisteilla on esimerkiksi kova tarve pitää "kulissit kunnossa". Tapahtui mitä hyvänsä, niin heidän pääsääntöinen huolenaiheensa on se, että heidän puhtoinen imagonsa pysyy kunnossa. Narsistit kun ovat niitä "hyviä tyyppejä" ja "kaikkien kavereita", joista harvemmin kukaan voisi uskoa mitään ikävää. Kulissien takana totuus on valitettavasti hyvin erilainen.
Myös materia on tärkeää, sillä onhan se iso osa kulissia. Narsisti voi olla näennäisesti nöyrä, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että auton koolla sekä merkillä on väliä ja iso talo on tietysti kova juttu, puhumattakaan muista statussymboleista. Parhaan paketin saa narsistinen ihminen, jolla on rahaa, millä mällätä. Sehän on omiaan nostamaan sinne omalle tasolleen, jossa narsisti joka tapauksessa kuvittelee olevansa. Kulissien takana kyyhöttää kuitenkin huonolla itsetunnolla varustettu narsistinen parka, joka elää omassa maailmassaan muista välittämättä.

Näitä kulissien rakentajia on tietysti maailmassa paljon ilman narsistista luonnehäiriötäkin, mutta on yksi asia, joka on jo todella vakavasti otettava hälytysmerkki. Empatiakyvyttömyys on narsismin merkittävimpiä luonteenpiirteitä. Normaalisti ihminen on toista kohtaan empaattinen tarvittaessa, toiset tietysti enemmän ja toiset vähemmän. Mutta empatiakyvyn puuttuminen kokonaan kertoo kylmyydestä, johon pystyy vain mieleltään tasapainoton olento.
Myös se on olennaista, että ristiriitatilanteissa narsistin kanssa on mahdoton käydä normaalia kommunikointia. Uskomattomalla tavalla tuo häiriöinen tyyppi pystyy kääntämään asiat päälaelleen ja bumerangina takaisin. Narsisti ei ymmärrä käsitteitä "katsoa peiliin" tai "mennä itseensä". Tiukan paikan tullen hän pesee kätensä kaikesta ja nostaa itsensä toiselle tasolle, ongelmien ulottumattomiin. Hän ikään kuin ulkoistaa itsensä ongelmista. Jos joskus kuulet narsistin suusta anteeksipyynnön, on sekin käännetty. Hänen käytöksensähän on itse asiassa jonkun toisen syytä.

Helpottaa kummasti, kun lopulta ymmärtää, minkä kanssa on tekemisissä. Että normaali kommunikointi ei yksinkertaisesti vaan onnistu näiden luonnehäiriöisten kanssa. Monesti käy niin, että jälkikäteen tulee mieleen ehkä useitakin hetkiä, joissa oma intuitio hälytti, mutta sitä ei jostain syystä siinä hetkessä kuunnellut. Intuitio on itse asiassa harvoin väärässä, joten sitä kannattaa kuunnella.
Olen kuullut useitakin tarinoita, miten ihmisillä on mennyt vuosia toipuessaan esimerkiksi parisuhteesta narsistin kanssa tai työelämän kolhuista, joissa vastapuolena on ollut tällainen henkilö. Nostan hattua ihan jokaiselle, joka on moisesta myllystä hengissä selvinnyt.

Kuunnelkaa sydämenne ääntä ja intuitiotanne toisten ihmisten suhteen. Ne kyllä kertovat, jos joku on pielessä.