Uuden vuoden ensimmäinen päivä.
Katselin eilen ystäväni kanssa ilotulitusta ristiriitaisin tuntein. Vuoden lopetus ja uuden alku ovat aiemmin olleet iloista ja odottavaakin aikaa. Tällä hetkellä huomaan olevani vähemmän innoissani uudesta vuodesta ja sen tarjoamista asioista. Olo on pysähtynyt.
Juttelin eilen ystäväni kanssa siitä, miten raskas vuosi 2017 oli. Ystäväpiirissäni tapahtui kaikenlaista ja onko se sitten iästä riippuvainen asia, että tapahtuvat asiat eivät ole kovin pieniä eivätkä valitettavasti myöskään positiivisia. On avioeroja, työttämyyttä, pienempiä kremppoja, isompia sairauksia ja kuolemaa. Elämä heittelee eteen asioita, jotka laittavat toistuvasti miettimään, mikä tarkoitus kaikella on. Liekö mikään. Elämä vain on ja asioita tapahtuu.
Toki isot asiat laittavat myös prioriteetit kohdilleen ja tuovat mukanaan kiitollisuutta siitä mitä itsellä on. Mutta samalla se tuo pelkoa tulevasta ja epäuskoa elämän epäoikeudenmukaisuuden edessä.
Ainakin se klisee on varmaa, että elämässä pitäisi iloita pienistä hetkistä, nauttia siitä mitä on ja lopettaa pikkuasioiden murehtiminen. Elämä kyllä heittää jokaisen matkan varrelle isoja haasteita, joita ihan oikeasti joutuu murehtimaan.
Pitäkää huolta itsestänne, toisistanne ja eläkää.
Parempaa Uutta Vuotta ihan jokaiselle.<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti