Tänä aamuna käväisin pitkästä aikaa vaa´alla. En kovin usein siinä vieraile, koska paino ei ole ollut minulle koskaan mikään ongelma... No, tänä aamuna kuitenkin lukema oli sitä luokkaa, että itku meinasi päästä! Paino on kivunnut sellaisiin lukemiin, ettei ole ennen meikäläisellä ollut - ellei nyt lasketa mukaan raskausaikoja, jolloin vaakalukemat olivat tietysti ihan omissa sfääreissään.
Olen kyllä huomannut, että farkut hiukan kiristävät reisistä ja takapuolesta, joihin minulla ei muuten IKINÄ ennen ole kerääntynyt mitään ylimääräistä, ei edes silloin raskausaikoina. Mutta ihan samat vaatteet minulla on edelleen käytössä, eli ei ole tarvinnut lähteä ostelemaan uusia, isompia vaatteita... Mutta siis mitä hittoa sitten?
Rankassa lihaskuntotreenissä saattaa juurikin käydä näin. Lihas kerää nestettä, joka nostaa vaa´an lukemia ja tietysti sitten ajan kanssa kun lihasta kertyy, niin sehän painaa enemmän kuin läski. No joo.. Tiedänhän minä tuon, mutta silti tuntui aika ikävältä nähdä moinen lukema vaa´assa aamutuimaan.
Jäin miettimään reaktiotani.. Mikä siinä on, että varsinkin me naiset annamme vaakalukemalle monesti aivan liian suuren painoarvon? Monet kovaakin treenaavat tuijottavat vaakaa sen sijaan, että tunnustelisivat omaa oloaan. Itsellänikin on tällä hetkellä ryhdikkäämpi, voimakkaampi ja yhtä kaikki hyvä olo. Ja silti tuo hiton vaakalukema sai kulmani kohoamaan. Mitä väliä, jos vaaka näyttää jotain muuta kuin ennen, kun kerran olo on hyvä?
Pitäisi muistaa, että jos kehon muutoksia haluaa seurata, niin mittanauha on siihen parempi väline kuin vaaka. Ja oma olotila. Ja kehonkoostumusmittaus kertoo muuten todellakin sen, mitä kehossa on, joten se on yksi erittäin hyvä tapa saada vastauksia vaikka sitten siihen vaakalukeman nousuun. Tai laskuun.
Olen toki huomannut, että ikä saattaa tehdä tepposiaan tässäkin asiassa. Minulla ei nimittäin paino ole vuosien saatossa oikein ikinä poukkoillut, vaan pysynyt parin kilon tarkkuudella samoissa lukemissa. Tosin en ole elämässäni aiemmin harrastanut voimaharjoittelua (paitsi nyt viimeiset pari vuotta, kun ennen CrossFittiä treenasin salilla aika tehokkaasti), eli se saattaa yksinkertaisesti olla se vastaus tässä ennemminkin kuin ikä. Hmm.. Tiedä häntä.
Nyt aion kuitenkin jatkaa valitsemallani tiellä ja nauttia treenin tuomasta hyvästä olosta, voimasta sekä ryhdikkyydestä ja heittää vaa´an hemmettiin, niinkuin yksi ihanista ystävistäni ohjeisti. :)
Strong is the new skinny!
<3
 |
| kuvituskuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti