Silti jollain tavalla viikko on mennyt sumussa. Sitä seuraa uutisia 24/7 ja joka paikasta tuutataan toinen toistaan ahdistavimpia uutisia koronaviruksen aiheuttamasta kaaoksesta. Tai kurittomista kansalaisista, jotka vähät välittävät ohjeista tai linjauksista - eihän tänne Suomeen nyt mikään virus kunnolla iske, tai ei ainakaan itseen ja jos iskee, niin sehän on vaan flunssa.
Mutta uskon siihen, että ihminen katsoo peiliin kun on pakko. Itsekkäinkin ihminen joutuu taipumaan pakon edessä, ainakin haluan uskoa siihen.
Tämän päivän Iltasanomissa on haastattelu, joka pysäytti monilta osin. Haastattelussa Elisabeth Rehn sanoi: "Ehkä saamme inhimillisen lämmön takaisin. Suomesta on tullut ihmissuhteissa kylmä maa".
Valitettavasti olen samaa mieltä. Kylmä maa ja kylmät arvot. Ehkäpä tämä kriisi kestää niin kauan, että se pakottaa muuttumaan. Ehkäpä kaiken tämän jälkeen työyhteisöt ovat inhimillisempiä, parisuhteet lämpimämpiä ja ihmiset kaikin puolin empaattisempia. Ehkäpä.
Samaisessa haastattelussa Rehn totesi myös: "Ehkä on hyväkin, että asioiden tutkiskeluun pakotetaan. Ihminen voi pärjätä elämässä hyvin vähällä".
Niin.
Voimaa ihan jokaiselle. <3
