Syötkö riittävästi?

Olen törmännyt mielenkiintoiseen ilmiöön, mitä tulee ihmisten (yleensä naisten) ruokailuun. He eivät syö. Huolestuttavassa määrin naiset, varsinkin keski-ikäiset, ihmettelevät, miksi paino ei laske vaikka he eivät syö juuri mitään. No, kannattaisi alkaa syömään.
Vallitseva napostelukulttuuri, sokerikoukku ja toisaalta kalorien pelko tuntuvat olevan keskeisin juttu keski-ikäisten naisten ravitsemuksessa. Normaalia ruokaa ei uskalleta syödä, kun ajatellaan että se lihottaa. Kituutetaan koko päivä aina iltaan saakka salaateilla, kahvilla ja cokiksella. Illan tullen sitten ratketaan syömään kaappi tyhjäksi tai pahimmassa tapauksessa ei silloinkaan, koska ei tunneta nälkää. Keho on tottunut vähään ja siksi varastoi kaiken, mitä sille annetaan. Keholla on pula-aika. Eihän siinä aineenvaihdunta toimi, kun ei ole, millä toimia.
Syökää ihmiset! Ei ruoka lihota, se ravitsee. Siis kunhan nyt katsoo, mitä syö.
Tietysti myös sillä on merkitystä, paljonko syö. Käytännössä ihmisen pitäisi syödä 4-5 kertaa päivässä. Siis syödä ruoka-annoksia. Esimerkiksi yksi mandariini ei ole ruoka-annos.
Joillekin (harmittavan useille) ruoka merkitsee polttoainetta, välttämätöntä pakkoa. Okei, ei siinä mitään, mutta tankkaatko autoosi huonoa bensaa? Eikö kuitenkin voisi miettiä, minkälaisella polttoaineella itse kävisi ehkä vähän paremmin ja ajan hengen mukaisesti, tehokkaammin?
Sillä mitä syöt on merkitystä, niin itsellesi kuin muille. Hyvinvoiva ihminen on energisempi, iloisempi ja yksinkertaisesti mukavampi. Ja ihminen ei voi hyvin, jos ei syö. Tai jos elää pelkällä mäkkärillä.
Hyvä ruoka on itsestä välittämistä.