Mitä on työhyvinvointi?
Tuohon kysymykseen saa hyvinkin erilaisia vastauksia. Markkinoilla on monenlaista yrittäjää ja konseptia, joita kaikkia markkinoidaan työhyvinvoinnin nimessä.
Henkilöstöihmisillä on vaikea paikka miettiä, mihin lähteä mukaan ja millä henkilöstön tyytyväisyys sekä hyvinvointi pidetään hyvällä tasolla.
Paljon törmää siihen, että yritykset tarjoavat työntekijöilleen valtavan määrän kaikenlaista "työhyvinvointia", ja ajattelevat että asia on hoidettu. On liikuntasetelit, virkistysetelit, pilateskerhot, kuntotestit... Kaikki nämä ovat tietenkin kivoja etuja, mutta koskevatko ne kaikkia? No eivät koske. Herra tai rouva Sohvaperuna viittaa kintaalla kaikenlaisille liikkumisvirityksille ja käyttää virkistyssetelit mieluiten leffaan tai johonkin muuhun, kunhan se ei ole mitään fyysisesti kuormittavaa. Liikunnalliset ja muutenkin aktiiviset tyypit puolestaan ovat innoissaan. No, mihin porukkaan kuuluvat ovat oikeasti niitä, joihin pitäisi paneutua? Herra tai rouva Sohvaperunan työkunto ei varmasti parane tällä tavoin ja asiaa työterveyshuoltoon on enenemissä määrin, kun elimistö huutaa apua milloin missäkin asiassa. Poissaolot lisääntyvät ja eteen tulevat myös sairaus- tai osa-aikaeläkkeet.
Jotain muuta, koko henkilökuntaa koskevaa pitäisi siis keksiä.
Ja entä se henkinen puoli? Myös siellä on jos jonkinlaista virkistyspäivää. Leikitään yhdessä ja tehdään erilaisia luottamusharjoituksia. Ihan kiva, jos henkilöstöllä jo sattuu olemaan kohtuullisen hyvä yhteishenki. Entä, kun tilanne on jo erittäin huono? Ei siinä leikit auta, kun suhteet työkavereihin ja pomoon ovat tulehtuneet ja luottamusharjoituksessa tekisi lähinnä mieli nostaa kädet pystyyn ja antaa kaverin kaatua lattiaan.
Vaikeita asioita pahimmillaan. Ei siis ihme, että työhyvinvointi mieluiten kuitataan helpoilla ratkaisuilla. Asiaan paneutuminen ja peilin asettaminen koko yrityksen kasvojen eteen on vaikeaa ja aikaa vievää puuhaa. Eikä varmaan kauhean hauskaakaan. Mutta olisiko se loppupelissä kannattavampaa?
Usein yrityksiltä puuttuu myös seuranta. Tehdään erilaisia työhyvinvoinnin projekteja, joiden tarkoitus jää henkilöstölle epäselväksi, koska niillä ei ole jatkumoa. Tällaiset tapaukset ovat ns. punainen vaate henkilöstölle varsinkin, jos työhyvinvointi on huonolla tolalla. Kaiken takana kun on henkilöstöstä välittäminen. Sitä ei voi ostaa pikaratkaisuilla, se joko on tärkeää yritykselle tai ei ole. Ja niin tai näin, asia välittyy henkilöstölle juuri tekemisten, ei puheiden kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti