Ihminen haluaa tulla nähdyksi

Kävin pari päivää sitten kuuntelemassa Jari Sarasvuon "Terveyskarma" -luentoa ihan silkasta mielenkiinnosta.
Luento oli.. no.. mielenkiintoinen. Rönsyilevää, paikoitellen jopa saarnaamista muistuttavaa yksinpuhelua.
Monia hyviä pointteja, jotka tunnistan ja allekirjoitan täysin. Pari lausahdusta jäi erityisesti mieleen. "Elämä itkee ne kyyneleet, jotka silmät kieltäytyvät itkemästä". Aika syvissä vesissä mentiin välillä. Tai sehän varmaan riippui kuuntelijan omasta taustasta. Tuo lausahdus liittyi aiheeseen, miten surematon suru pilaa pikkuhiljaa koko elämän. Ihmiset ovat vähän liiankin tehokkaita sulkemaan ikäviä asioita ns. ulkopuolelle, vaikka käytännössä ne suljetaan syvälle omaan itseen. Häviävätkö ikävät asiat, jos niitä ei käsittele? No eivät.
Toinen lausahdus, jossa ei myöskään ollut mitään uutta, mutta sai jostain syystä huomioni oli "ihminen haluaa tulla nähdyksi". Osuu hyvin tähän päivään, kun työttömiä tulee koko ajan enemmän ja joiden päivät täyttyvät työhakemuksien tekemisestä ja lähettämisestä tai muunlaisesta yrittämisestä "tulla nähdyksi". Miksi työttömien uhkana on masennus? Olisiko yhtenä syynä se, etteivät he tule nähdyksi? Kun kukaan ei kiinnostu heidän työhakemuksistaan, osaamisestaan tai yhteydenotoistaan. Minkälainen ihminen jaksaa päivästä toiseen yrittää, jos ei saa vastakaikua? Millä pitää yllä itsetuntoa, joka on jo ennestään heikko irtisanomisen seurauksena ja joka kolhiintuu jokaisesta "tällä kertaa et valitettavasti päässyt jatkoon"-vastauksesta. Entä ne monet tyhjät yhteydenotot? Miksi ihmisillä on kännykät ja sähköpostit, jos niihin ei vastata? Eikö olisi kohteliasta vastata edes jotain? Antaa joku pieni arvon murunen ihmiselle, joka edes YRITTÄÄ. On nimittäin paljon niitäkin, jotka eivät edes yritä.
Vaikka Sarasvuon luennossa ei juuri uutta asiaa tullut, niin se teki varmasti tehtävänsä. Se sai kuulijat miettimään paitsi omaa osuuttaan elämässään, niin toivottavasti myös sitä, miten kohdella toisia.
Jokainen on toki vastuussa omasta elämästään ja omista valinnoistaan. Jotta maailma olisi vähemmän kylmä paikka, voisihan sitä vähän miettiä, miten huomioi toisia. Vai huomioiko.