torstai 21. tammikuuta 2016

Vuodet tuovat perspektiiviä

Juttelin tässä taannoin ystäväni kanssa stressistä ja sen aiheuttamista oireista. Heitin puolihuolimattomasti vitsillä, että minulla on ollut jonkinlainen stressi varmaan viimeiset 10 vuotta. Oma kommenttini sai minut kuitenkin pysähtymään ja miettimään, mitä kaikkea elämässäni on itse asiassa tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana. Heittoni ei ollut kovin kaukaa haettu.
Viimeiseen 10 vuoteeni mahtuu kaksi raskautta ja synnytystä, naimisiinmeno, avioero, burnout, työttömyys, yrityksen perustaminen ja sen lopettaminen.. Ja pari muutakin juttua, joita en nyt halua tähän listata. Onhan tuossa jo ihan riittävästi.

Kuitenkin tällä hetkellä tunnen olevani paremmassa kunnossa kuin ikinä. Vahvempi kuin koskaan. Ja rauhallisempi kuin aikaisemmin.
Juuri nyt on hyvä näin.

Rehellisesti sanottuna en usko, että olisin tässä ilman terveitä elämäntapojani ja loputonta kiinnostustani ihmismielen liikkeisiin. Lukuisista lukemistani tietokirjoista olen saanut lisää ymmärrystä omiin ajatuksiini, tapoihini, reagointiini ja oppinut muokkaamaan omia ajatuksiani.
Eikä pidä aliarvioida ravinnon merkitystä yleiseen vireystilaan ja henkiseen hyvinvointiin. Olen aiemminkin todennut, että fraasi "olet mitä syöt" pitää paikkansa.

Kirjoitin viimeisimmässä jutussani oman kehon kuuntelemisesta ja sen vaikeudesta tässä hektisessä maailmassa. Omat tarpeet on helppo jättää huomiotta arjen kaaoksen keskellä ja totuus on, että minäkin jaksoin pitkään paineen alla hyvän peruskuntoni ja nuoren ikäni takia. Vanhemmiten sitä ei vaan enää jaksa samalla tavalla ja keho sekä mieli reagoivat herkemmin ihan kaikkeen.
Ehkäpä juuri sen takia keski-ikäisenä monelle tuleekin tarve hidastaa tahtia ja asettaa kyseenalaiseksi kaikki se kieli vyön alla juokseminen.
Itselläni oma hyvinvointini on noussut hyvin suureen arvoon. Sekä fyysinen että henkinen.
Teen päivittäin valintoja tiedostaen niiden merkityksen omaan olooni.
Nuorempana sitä vaan paahtoi päivästä toiseen ja ajatteli, että "haudassa sitä ehtii sitten levätä".

Lepo onkin äärimmäisen tärkeä juttu. Itse huomaan liiallisen stressin ensimmäiseksi unen häiriintymisestä.
Mutta totuushan on, että ylikierroksilla käyvä mieli nyt vaan on vaikea rauhoittaa edes yön ajaksi. Siispä tärkeintä lienee rauhoittaa se mieli. Ja se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Omalla kohdallani tie on ollut pitkä, mutta nyt voin vihdoin todeta löytäneeni tasapainon edelleen hektisessä elämässäni.

Yleinen terveysbuumi on ollut pitkään päällä ja jos jonkinlaiset elämäntaparemontit ovat arkipäivää.
Henkisellä puolella homma ei olekaan niin yksinkertaista.
Toki myös päänsisäiseen "jumppaan" on kaikenlaisia ohjeita, mutta ne jäävät helposti pinnallisiksi, jos niitä yrittää alkaa suorittamaan. Ehkäpä muutoksia vaan tapahtuu, kun on oikea aika. Sitten kun on tarpeeksi elämää elettynä ja asioita koettuna. Kokemuksethan muokkaavat meitä aina suuntaan tai toiseen. Toki myös oma halu vaikuttaa muutoksien syntyyn myös henkisellä puolella. Jos et koe tarvetta muuttua, niin muutoksia tuskin tapahtuu.


"Jos haluat jotain, mitä sinulla ei ole koskaan ollut sinun pitää tehdä jotain, mitä et ole ikinä tehnyt."






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti