maanantai 25. tammikuuta 2016

Överikulttuuri valloittaa

Välillä tuntuu, että olen ajatuksiltani varsinainen dinosaurus.
Elämme tänä päivänä monessakin mielessä varsinaisessa överikulttuurissa. Mikään ei tunnu riittävän, vaan kaikki vedetään överiksi. Itse liputan maalaisjärjen puolesta ja se tuntuu olevan kovin tylsää.

Viikonlopun Hesarista luin, että uusimmissa ruokasuosituksissa kannustetaan perheitä syömään yhdessä. Ihan loistavaa! Mutta se, että sitä pitää erikseen suositella on ehkä hippasen surullista. Ruoasta puhuttaessa vallalla on ollut pitkään kaikenlaiset ääriesimerkit. Kai se on ihan ymmärrettävää, että ihmiset tarttuvat mielellään äärimmäisiin trendikuureihin jahdatessaan täydellistä vartaloa tai nopeita tuloksia. Eihän kukaan oikeasti halua kuulla, että vain pysyvä elämänmuutos takaa kestävät tulokset. Ja se tosiasia, että pitäisi syödä oman kulutuksen mukaan, jotta pysyy mitoissaan ei toki ole kovin eksoottista.

Överikulttuuri tulee vastaan myös ulkonäköasioissa. Me naiset olemme toki aina tykänneet puunata ja näyttää hyvältä, mutta miten minusta tuntuu, että tässäkin asiassa edustan jotain varsin ikiaikaista.
Tänä päivänä tekoripset löytyvät joka toiselta naiselta. Ja samoin rakennekynnet. On kaikenlaista kauneustatuointia, jolla laitetaan kestorajaukset silmien ympärille, huuliin tai kulmiin, jotta näyttää meikatulta vähän koko ajan. En tajua.
Olen kahden tytön äiti ja minua kauhistuttaa, mihin tämä maailma on menossa. Miten sekaisin tämän päivän tyttölapset ovat kymmenen vuoden päästä, kun luojan luoma ei tätä menoa todellakaan ole riittävää ja normaalia?

Haluan uskoa, että kotikasvatus luo pohjan terveelle itsetunnolle, joka perustuu johonkin muuhun kuin ulkonäköön. Onni ei saa eikä voi olla kiinni siitä, onko pitkät ripset tai isot tissit.
Veikkaisin, että ihan jokaisella naisella on omat ulkonäkökriisinsä. Se, miten niiden kanssa oppii elämään on sitten oma juttunsa. Antaako niille niin suuren merkityksen, että koko elämä pyörii niiden ympärillä?
Itselläni esimerkiksi on aina ollut pienet rinnat. Sain kuulla siitä varsin pisteliästä ja jatkuvaa kommentointia kouluaikana. Kertaakaan mieleeni ei tullut, että pitäisi käydä hankkimassa silikonit. Minä mietin lähinnä, että kommentoijat ovat varsinaisia urpoja.

Viime vuonna sosiaalisessa mediassa alkoi villitys, jossa monet naiset jakoivat itsestään kuvia "luonnonkauniina ja meikittömänä". Täytyy sanoa, etten todellakaan nähnyt silloin kovin montaa aidosti meikitöntä naamakuvaa. Jos on tekoripset ja kaiken maailman kestorajaukset ja värjäykset, niin siitä vain jos joku niin haluaa, mutta miksi pitää antaa yleisesti kuva, että se on luonnollista? Ketä sillä haluaa huijata? Itseäänkö?

Toki käytän itsekin meikkiä ja tykkään laittautua, mutta miksi voi miksi, kaiken täytyy mennä överiksi? Eikö voisi vain olla ylpeä itsestään ilman ulkokultaisia rakennettuja raameja?
Itse haluan antaa omille tytöilleni sen kuvan, että onni tulee ihan muista asioista kuin täydellisestä vartalosta tai naamataulusta.

Tältä näyttää meikitön ja luonnollinen 39 vuotias nainen ilman photoshopia. Niin kuin oikeasti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti