Miksi moni meistä sietää elämässään huonoa kohtelua toisten ihmisten taholta aivan liian pitkään? Johtuuko se huonosta itsetunnosta tai kenties siitä, ettei muusta tiedä tai ei osaa ajatella, että ansaitsisi parempaa? Miksi rajojen vetäminen on niin vaikeaa varsinkin, kun kyse on itselle tärkeistä ihmisistä?
On tietysti hyvä yrittää ymmärtää toisen ihmisen käytöstä.. tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta liika ymmärtäminen ja toisen ihmisen huonon käytöksen puolustelu itselle ja muille onkin sitten toinen juttu. Olemme mestareita selittämään asioita itsellemme parhain päin. Tärkeämpää olisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mitä todella tarvitsemme ja mikä on parasta oman hyvinvoinnin kannalta. Monikaan ei tähän kykene, vaan valitsee mieluummin tutun tien, koska merkittävä muutos elämässä tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Mieluummin jatketaan vanhassa tutussa, koska sillä tavalla ainakin tietää, mitä saa.Vastuu omasta elämästä tarkoittaa kuitenkin välillä raskaita ja vaikeita päätöksiä. Ja vahvuutta ymmärtää ja myöntää, mikä itselle on parasta.
Itselläni tämän ymmärtäminen on vaatinut monta päänhakkausta seinään. Miten helppoa onkaan syyttää toisia omasta onnettomuudestaan ja toisaalta myös antaa kiitosta omasta onnesta jollekin toiselle. Entäpä jos sitä ottaisikin ohjat omiin käsiin ja järjestelisi oman elämänsä sellaiseksi, joka on juuri itselle sopiva? Tämä toki vaatii asenteen muutosta ja vahvuutta oman tien kulkemiseen. Uskon kuitenkin, että kun itselle on selvää se, mitä haluaa ja ennen kaikkea tarvitsee elämäänsä, niin on helpompi tehdä päätöksiä sen mukaisesti.
Itselleni oli valtava oivallus ymmärtää juurikin se, että mitä haluaa ja mitä tarvitsee eivät välttämättä ole sama asia. Otetaan nyt vaikka parisuhde. Monesti sitä halutaan säihkettä, jännitystä ja suurta dramaattista tunnetta, mutta onko se välttämättä juuri sitä, mitä oma sydän tarvitsee? Yleensä ei.
Aina tulee vastaan ihmisiä ja asioita, jotka eivät mene niin kuin toivoisi. Ja aina ei saa vastauksia omassa mielessä pyöriviin kysymyksiin. Kirjailija Kimmo Takasen sanoin: "Mielenrauhan voi saavuttaa sillä, ettei yritä saada kaikkia vastauksia".
Ihmiset tekevät päätöksiä aina omista lähtökohdistaan. Toisen ihmisen teko ei kerro muusta kuin kyseisestä ihmisestä itsestään ja sen ymmärtäminen ja sisäistäminen avaa aivan uudenlaisen näkökulman elämään. Näin se ainakin minulle teki.
Välillä on vaikea sulattaa läheisen ihmisen loukkaavaa käytöstä. Voi olla, ettei voi millään käsittää, miten joku voi toimia niin kuin toimii. Eikö jo se kerro siitä, että arvot ovat perustavaa laatua olevalla tavalla eriävät? Miksi sitä haluaisi sovittaa elämäänsä ihmisiä, joiden arvomaailma poikkeaa omasta valtavan paljon? Kannattaa olla rehellinen itselle ja ymmärtää ero toiveiden ja realismin välillä.
Ole itsellesi lempeä ja ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat juuri sinulle sopivia, sillä meillä on vain tämä yksi elämä. Ja siitä kannattaa tehdä itselle mahdollisimman mukava matka.
<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti