Olen kirjoittanut ennenkin näistä teemoista täällä, mutta koska ne minua edelleen koskettavat ja puhuttelevat, niin juttua riittää.
Nykyään elämänmeno tuntuu olevan melko pinnallista ja epäempaattista monellakin tapaa. Ihmiset ovat koko ajan kiireisempiä, juostaan ja suoritetaan elämää vaikka kukaan ei oikein lopulta edes tiedä, miksi. Ja mihin on niin kova kiire? Ihan kuin olisi joku päämäärä, jonne pääsee, kun riittävän paljon on suorittanut. Ehkäpä se päämäärä saavutetaan nopeammin, jos lisätään kierroksia?
Oli miten oli, kaiken kiireen keskellä maailma on muuttunut myös kylmemmäksi. Yksi mielenkiintoinen ilmiö, joka kerta toisensa jälkeen hämmentää ainakin itseäni on se, jos toinen ihminen jättää vastaamatta esimerkiksi viestiin. Toistuvasti.
Olen törmännyt tähän ilmiöön sekä työ- että henkilökohtaisessa elämässä, enkä vilpittömästi ikinä tiedä, miten näihin tilanteisiin tulisi suhtautua. Työelämässä tällaiseen törmääminen tuntui ehkä astetta absurdimmalta, kuin muuten. Varsinkin, jos kyse on haastavasta asiasta, jota viestillä yritetään kertoa tai selvittää. Tietysti meitä on moneksi, toiset viestivät mieluummin kirjoittaen ja toiset kasvotusten. Mutta niin tai näin, jos jättää toisen ihmisen viestin täysin huomiotta, se kertoo aina jostakin.
Empatiakykyinen ihminen tuskin pystyy jättämään huomiotta toisen ihmisen julki tuomaa haastavaa asiaa, vaikka kuinka tekisi mieli työntää pää puskaan sen sijaan, että kohtaisi asian. Eihän kaikki asiat ihmisten välillä ole pelkkää aurinkoa ja kukkasia, eikä tilanne yleensä parane sillä, että vaikeat asiat lakaistaan maton alle. Jossain vaiheessa törky pursuilee maton alta joka tapauksessa.
Kun ihminen uskaltaa avautua itselle tärkeästä asiasta toiselle ja vastaus on hiljaisuus, se loukkaa aina. Mitä isompi ja tärkeämpi asia, sitä isompi loukkaus. Tarkoituksellinen huomiotta jättäminen on ikävää ja tarpeetonta julmuutta.
Vaikka vastaamattomuuden takana olisi yleinen kykenemättömyys inhimilliseen kohtaamiseen, se harvoin pehmentää iskua. Se jättää aina kysymyksiä ilman vastauksia. Se tekee aina särön sieluun.
Hiljaisuus on sitä paitsi aina voimakas vastaus. Aina.
