Joulu kolkuttelee ovelle ja tuntuu, että miten se nyt taas voikin olla tämä aika vuodesta.
Olen tykännyt joulusta aina ja nautin kodin laittamisesta jouluiseksi, lahjojen paketoimisesta ja ruokien kokkaamisesta. Olen koti-ihminen, niinkuin omat lapsenikin ovat, joten vietämme joulun kotona ihan keskenämme. Moni on sitä ihmetellyt, mutta meille se on itsestäänselvyys.
Pieni perheemme on minulle tärkeintä maailmassa. Olemme tyttöjeni kanssa tiivis kolmikko ja me kaikki nautimme samanlaisista jutuista joulussakin; kiireettömyydestä, kotona olemisesta, yhdessä touhuamisesta ja hyvästä ruuasta.
Mutta pakko on myöntää, että joulu ei tuo vain ja ainoastaan hyviä tunteita pintaan. Se on myös osin haikeaa, yksinäisyyttä korostavaa aikaa. Tuntuu kurjalta ostaa itselle lahja ja paketoida se, että saisi edes yhden paketin jouluaattona - lähinnä, ettei lapsille tule paha mieli, ettei äiti saa yhtään lahjaa. Ja olisihan se ihan mukava, että jouluna olisi aikuinen kainalo mihin käpertyä tai edes ajatus siitä, että joku tuolla jossain on hengessä mukana, vaikka ei fyysisesti voisi ollakaan lähellä. Tai miten mukavaa olisi miettiä joululahjaa sille erityiselle ihmiselle. Pieniä, mutta tärkeitä juttuja.
Tänäkin jouluna olen silti äärettömän kiitollinen ja onnellinen meidän perheestämme, siitä, että olemme lasten kanssa kasvaneet näin tiiviiksi kolmikoksi ja aidosti viihdymme yhdessä. Lämpöä ja rakkautta ei meidän kodistamme puutu ja sehän se on kaikkein tärkeintä.
Kai on silti ok sanoa ääneen, että kaipaa vierelleen tasapainoista ja aikuista ihmissuhdetta? On kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista tulla kuulluksi ja nähdyksi, saada läheisyyttä ja turvaa.
Liian vähän näistä asioista puhutaan suoraan, vaikka aika moni eronnut sinkkuäiti tai -isä varmasti tuntee juuri samalla tavalla. Toiset tietysti enemmän kuin toiset. Uskon kuitenkin, että sisimmässään jokainen kaipaa turvallista ja tasapainoista ihmissuhdetta elämäänsä. Jopa ne, jotka eivät sitä ääneen myönnä. Tänä päivänä kun ollaan niin kovia pärjäämään ja yksinäisyyden tai surun näyttäminen on olevinaan heikkoutta. Ei se ole.
Nuo tunteet kertovat siitä, että on ihminen.
Lempeää joulun odotusta. <3
