Nykypäivänä uutiset YT-neuvotteluista tuntuvat olevan lähes jokapäiväisiä. Mutta onko työpaikan menetys aina maailmanloppu? On niitäkin (jotkut rohkeat!), jotka irtisanoutuvat oma-aloitteisesti, kun uupuvat oravanpyörässä.
On selvää, että työpaikan menetys on aina jonkinlainen pysähtymisen paikka, oli sitten kyseessä oma tahto, potkut tai jotain siltä väliltä. Tiedämmehän kaikki "kultaisen kädenpuristuksen", se lienee jotain siltä väliltä. Ihminen, joka jää työttömäksi, joutuu miettimään koko arkensa uudelleen. Rutiinit, joihin on tottunut muuttuvat tai poistuvat kokonaan. Työkaverit häviävät päivittäisestä elämästä. Olivat ne sitten mukavia tai vähemmän mukavia, niiden kanssa sitä kuitenkin vietti enemmän aikaa kuin omien lastensa tai puolisonsa kanssa.
Alussa ne, jotka ovat lähteneet omaehtoisesti tai ovat jostain syystä onnellisia saatuaan potkut, ovat autuaan innoissaan siitä, että saavat viettää aikansa kuten parhaaksi näkevät. Mikä sen ihanampaa kuin juoda aamukahvinsa rauhassa tai käydä vaikka kävelyllä keskellä päivää?
Mutta entäpä ne, joille potkut tulivat yllätyksenä? Uuden työpaikan saanti voi monestakin syystä olla kiven alla eikä ramppaaminen työvoimatoimistossa ainakaan paranna oloa. Ei ihme, että jonkinasteinen romahdus saattaa olla hyvinkin lähellä.
Entäpä sitten ne ihmiset, jotka saavat pitää työpaikkansa? Harvan työpaikan ilmapiiri parantuu YT-neuvottelujen seurauksena. Työmäärä ei myöskään aina vähene, päinvastoin. Jäljelle jääneet tekevät tuplamäärän töitä, joka tarkoittaa entistä pidempiä päiviä, lisää stressiä ja painetta. Mikä on yleensä yrityksissä YT-neuvottelujen jälkihoito? Kysyn vaan. Työhyvinvoinnista paasataan nykyään joka tuutissa. Suuremmat yritykset palkkaavat jopa erillisiä työhyvinvointi-ihmisiä, Ne, jotka eivät palkkaa, käyttävät konsultteja, joille maksetaan suuret summat hienoista prosesseista, joilla on tarkoitus parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Kaikesta huolimatta hyvin monet työntekijät voivat huonosti ja sinnittelevät liian suurien työtaakkojensa alla. Työelämä on muuttunut kovemmaksi, vaikka samaan aikaan hyvinvointi on kovin trendikästä.
Joku tässä kuviossa taitaa olla vähän vinksallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti