Ei se oo niin justiinsa

Kesä on monelle hyvän olon aikaa. Auringolla on valtava voima. Sen näkee ympärillään ja tuntee nahoissaan. Ihmiset ovat kummasti avoimempia, aurinkoisempia ja avuliaampia. Hymy on herkässä eikä ikävätkään asiat tunnu ihan niin ikäviltä kuin ne tuntuisivat marraskuun kylmässä ja pimeässä.
Itselläni on kerrankin aikaa viettää rentoa kesää. Huomaan yhä useammin pysähtyväni ihmettelemään kaunista kukkaa, kastematoa tai muuta ötökkää. Pienillä tyttärilläni lienee tähän iso osuus. Tuskin sitä itsekseen tulisi kiljahdeltua riemusta, kun näkee kadulla madon, mutta lasten riemu kyllä tarttuu! Omalla mielentilalla on tässä tietysti iso merkitys. Jotkut eivät pysty lomallaankaan rentoutumaan siihen tilaan, että jaksaisivat rauhoittua lasten kanssa tutkimaan kaiken maailman itsestäänselvyyksiä. Onhan sitä nyt herranen aika paljon hoidettavaa loman aikana. Kaikki sukulaiset pitäisi ainakin kertaalleen tavata. Kavereillekin pitää löytyä aikaa ja miten se kotikin likaantuu paljon useammin kuin arkena. Ja ruokaa pitää jaksaa laittaa, ainakin lapsille. Entäs sitten ne muumimaailmat, huvipuistot, eläintarhat ja täytyy se nyt jossain välissä ehtiä koko perheen voimalla pyöräretkelle tai jollekin piknikille. Huh.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan mitä tapahtuu, jos rauhoitut imuroinnin tai ruoanlaitoin sijasta katselemaan pilviä tai touhuamaan lasten kanssa jotain muuta älytöntä. Veikkaan, että pölyt eivät ole kadonneet lattioilta, eikä kukaan kuole vaikka ruoka tulisi tänään puoli tuntia myöhemmin pöytään.
Enpä olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että minä, kaikkien suorittajien äiti, paasaan omassa blogissani moista hömppää ja vielä ihan tosissani. Kyllä se vanhakin koira oppii uusia temppuja niin halutessaan.
Aurinkoista kesää ja lomailua ihan jokaiselle. Ottakaa rennosti, ei se oo niin justiinsa.

 

 

Kuvat: Terhi Valkeapää